provokaatio
substantiivi
-
toiminta, jolla tarkoituksellisesti ärsytetään tai provosoidaan
Se oli selkeä provokaatio.
Taivutus
yks. nom. provokaatio, yks. gen. provokaation, yks. part. provokaatiota, yks. ill. provokaatioon, mon. gen. provokaatioiden provokaatioitten, mon. part. provokaatioita, mon. ill. provokaatioihin.
Esimerkit
Hänen puheensa oli selvä provokaatio.
Provokaatio herätti voimakkaita tunteita.
Jotkut käyttävät provokaatiota saavuttaakseen huomiota.
Provokaatio voi johtaa kiihkeään keskusteluun.
Hän vastasi provokaatioon rauhallisesti.
Etymologia
Latinasta provoc?ti?, tarkoittaa 'haastamista' tai 'yllyttämistä'.
Käännökset
| englanti |
provocation |
| ranska | provocation (f) |
| saksa | Provokation (f) |
| kreikka | προβοκάτσια (f) |
| venäjä | провока́ция (f) |
| ruotsi | provokation |
Sitaatit
"Ehdotan, että kaikilta maahanmuuttajilta otetaan geenitesti. Tämä loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan, ja sitä voi pitää rasistisena, koska kantaväestöltä ei samaa rekisteriä oteta, mutta vastaavasti nyt syyttömänä leimatut pääsevät tästä leimastaan. Jos olisin itse maahanmuuttaja, katsoisin tämän parantavan tilannettani." "
Riimisanakirja
provokaatio rimmaa näiden kanssa:
indikaatio, kodifikaatio, modifikaatio, kvalifikaatio, personifikaatio, verifikaatio, spesifikaatio, klassifikaatio, identifikaatio, mystifikaatio
Liittyvät sanat
provokatorinen, kiihotusLäheisiä sanoja
provisiopalkkio, provisorinen, provitamiini, provokaatio, provokaattori, provokatiivinen