puhde
substantiivi
-
Työ tai askare, jota tehdään vapaa-ajalla tai harrastuksena.
Käsityöt ovat hänen suosikkipuhteensa.
Taivutus
yks. nom. puhde, yks. gen. puhteen, yks. part. puhdetta, yks. ill. puhteeseen, mon. gen. puhteiden puhteitten, mon. part. puhteita, mon. ill. puhteisiin puhteihin.
Esimerkit
Pitkän työpäivän jälkeen hän kaipaa puhdettä rentoutuakseen.
Hän harrastaa puhdettöitä vapaa-ajallaan.
Tämä kirjanpito on minulle mukava puhde.
Etymologia
Alkuperä sanalle on suomen kielen verbi 'puhtaa', joka tarkoittaa tehdä jotakin valmistavaa tai askartelevaa.
suomalais-volgalainen pukta; sukulaissanat pohjoissaame boktit (hereillä, herätä). Englanniksi twilight
Käännökset
Läheisiä sanoja
puhdasvetinen, puhdasviljelmä, puhdasviljely, puhde, puhdetyö, puhdistaa