puhveli
substantiivi
-
ison kokoinen, sarvekas märehtijä, villinä tai kesynä
Puhveli laidunsi rauhallisesti joen rannalla.
Taivutus
yks. nom. puhveli, yks. gen. puhvelin, yks. part. puhvelia, yks. ill. puhveliin, mon. gen. puhvelien puhveleiden puhveleitten, mon. part. puhveleja puhveleita, mon. ill. puhveleihin.
Esimerkit
Puhveli laidunsi auringonpaisteessa.
Hän näki puhvelin ensimmäistä kertaa.
Puhveli on suuri ja voimakas eläin.
Käännökset
Liittyvät sanat
biisoni, vesipuhveliLäheisiä sanoja
puhuttelusana, puhuttelutapa, puhuva, puhveli, puhveliheinä, puhvelihärkä
Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?
Suomisanakirja ProKeskustelu
Ihana eläin<3 nimetön 9.1.2012