punakääpä
substantiivi
-
Sieni, jossa on erityisesti punertavia osia, kuten heltta.
Punakääpä kasvaa yleensä lehtipuilla.
Taivutus
yks. nom. punakääpä, yks. gen. punakäävän, yks. part. punakääpää, yks. ill. punakääpään, mon. gen. punakääpien punakääpäin, mon. part. punakääpiä, mon. ill. punakääpiin.
Esimerkit
Metsässä kasvoi harvinainen punakääpä.
Punakääpä on tärkeä osa ekosysteemiä.
Hän tutki punakääpää biologian tunnilla.
Etymologia
'puna' (red) + 'kääpä' (bracket fungus)
Käännökset
Riimisanakirja
punakääpä rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
punakylkinen, punakylkirastas, punakynä, punakääpä, punalakkinen, punalehti