purnari
substantiivi
-
Henkilö, joka valittaa tai nurisee jatkuvasti.
Viikonloppureissulla purnari keksi koko ajan uusia valituksen aiheita.
Taivutus
yks. nom. purnari, yks. gen. purnarin, yks. part. purnaria, yks. ill. purnariin, mon. gen. purnarien purnareiden purnareitten, mon. part. purnareja purnareita, mon. ill. purnareihin.
Esimerkit
Purnari ei ollut tyytyväinen annettuun ruokaan.
Hänet kutsuttiin purnariksi käyttäytymisensä vuoksi.
Purnari vaati aina enemmän.
Käännökset
Riimisanakirja
purnari rimmaa näiden kanssa:
karavaanari, mainari, medisiinari, pannari, tennari, pinnari, perhepinnari, koulupinnari, konnari, puolitonnari
Läheisiä sanoja
purkutuomio, purkutyö, purnaaja, purnari, purnata, purnaus