puuntaimi

substantiivi

  1. nuori puu, joka kasvatetaan taimitarhassa ennen maahan istuttamista

    Päivän aikana istutimme sata puuntaimea metsään.
Taivutus

yks. nom. puuntaimi, yks. gen. puuntaimen, yks. part. puuntainta puuntaimea, yks. ill. puuntaimeen, mon. gen. puuntaimien puuntainten, mon. part. puuntaimia, mon. ill. puuntaimiin.

Synonyymisanakirja

puuntaimi

  1. taimi, puunnuori.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Istutimme puuntaimen keväällä.
Puuntaimi kasvaa nopeasti.
Puutarhasta löytyi monta puuntaimea.

Etymologia

'Puuntaimi' muodostuu sanoista 'puu' ja 'taimi', tarkoittaen nuorta puukasvia.

Riimisanakirja

puuntaimi rimmaa näiden kanssa:

perunantaimi, kaalintaimi, kurkuntaimi

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

varte, istukas

Läheisiä sanoja

puunpilkonta, puunrunko, puunsuoja-aine, puuntaimi, puunto, puuntuhooja

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu