puupenkki
substantiivi
-
puusta tehty istuin, yleensä ulkokäyttöön tarkoitettu
Puistossa oli mukava puupenkki, johon istua ja nauttia auringosta.
Taivutus
yks. nom. puupenkki, yks. gen. puupenkin, yks. part. puupenkkiä, yks. ill. puupenkkiin, mon. gen. puupenkkien, mon. part. puupenkkejä, mon. ill. puupenkkeihin.
Esimerkit
Istuin puupenkillä puistossa.
Vanha puupenkki kaivatti korjausta.
Puutarhassa on monta kaunista puupenkkiä.
Etymologia
'Puupenkki' yhdistää sanat 'puu' ja 'penkki', tarkoittaen puusta tehtyä istuinta.
Käännökset
Riimisanakirja
puupenkki rimmaa näiden kanssa:
penkki, puutarhapenkki, takapenkki, kukkapenkki, viilapenkki, piinapenkki, perunapenkki, hernepenkki, lahtipenkki, sorvipenkki
Läheisiä sanoja
puupalikka, puupalttoo, puupaneeli, puupenkki, puupiirros, puupino