pyöräkelkka

substantiivi

1. Kulkuneuvo, jossa on pyörät ja jota voidaan vetää tai työntää.

   Pyöräkelkka oli helppo hallita.

Taivutus

yks. nom. pyöräkelkka, yks. gen. pyöräkelkan, yks. part. pyöräkelkkaa, yks. ill. pyöräkelkkaan, mon. gen. pyöräkelkkojen pyöräkelkkain, mon. part. pyöräkelkkoja, mon. ill. pyöräkelkkoihin.

Esimerkit

Lapsi leikki pyöräkelkalla lumisessa mäessä.
Pyöräkelkka on hauska talvilelu.
Meillä oli kisaa pyöräkelkalla.

Käännökset

Riimisanakirja

pyöräkelkka rimmaa näiden kanssa:

kelkka, mahakelkka, napakelkka, purjekelkka, moottorikelkka, vesikelkka, suksikelkka, rattikelkka, maalarinkelkka, ohjaskelkka

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

pyöräilyretki, pyöräilysortsit, pyöräilystadion, pyöräkelkka, pyöräkuormain, pyörälaukku