pääkappale
substantiivi
-
Keskeinen osa jostain kokonaisuudesta, kuten tekstistä, esityksestä tai sävellyksestä.
Kirjan pääkappale käsitteli sodan vaikutuksia kansakuntaan.
Taivutus
yks. nom. pääkappale, yks. gen. pääkappaleen, yks. part. pääkappaletta, yks. ill. pääkappaleeseen, mon. gen. pääkappaleiden pääkappaleitten, mon. part. pääkappaleita, mon. ill. pääkappaleisiin pääkappaleihin.
Esimerkit
Pääkappale on teoksen tärkein osa.
Kirjan pääkappale avaa uusia näkökulmia.
Konsertin pääkappale oli dramaattinen ja tunteellinen.
Etymologia
Yhdistelmä sanoista 'pää' (tärkein) ja 'kappale' (osa kappaleesta tai tekstistä).
Käännökset
Riimisanakirja
pääkappale rimmaa näiden kanssa:
kappale, vapaakappale, hartiakappale, kassakappale, rintakappale, vastakappale, tallekappale, koekappale, vaatekappale, näytekappale
Läheisiä sanoja
pääkallonmetsästäjä, pääkallonpaikka, pääkampa, pääkappale, pääkassa, pääkassanhoitaja