pääkytkin
substantiivi
-
Sähköjärjestelmän tai laitteen pääasiallinen kytkin, jolla voidaan ohjata virran kulkua.
Ennen korjaustöitä tulee katkaista pääkytkin.
Taivutus
yks. nom. pääkytkin, yks. gen. pääkytkimen, yks. part. pääkytkintä, yks. ill. pääkytkimeen, mon. gen. pääkytkimien pääkytkinten, mon. part. pääkytkimiä, mon. ill. pääkytkimiin.
Esimerkit
Pääkytkin katkaisee virran.
Sähköt tarkistettiin pääkytkimestä.
Sähkömies tarkisti pääkytkimen kunnon.
Etymologia
Perustuu sanoihin 'pää' (pää-, keskeinen) ja 'kytkin' (laite, joka ohjaa virtaa)
Käännökset
Riimisanakirja
pääkytkin rimmaa näiden kanssa:
kytkin, vapaakytkin, aikakytkin, kitkakytkin, infrapunakytkin, laippakytkin, pikavalintakytkin, virtakytkin, nestekytkin, veitsikytkin
Läheisiä sanoja
pääkonttori, pääkoppa, pääksytysten, pääkytkin, päälaenlohko, päälaenluu