pöpelikkö
substantiivi
-
tiheä metsikkö tai pensaikko, jossa on vaikea liikkua
Kuljimme pöpelikön halki suunnistaen kompassin avulla.
Taivutus
yks. nom. pöpelikkö, yks. gen. pöpelikön, yks. part. pöpelikköä, yks. ill. pöpelikköön, mon. gen. pöpelikköjen pöpeliköiden pöpeliköitten, mon. part. pöpelikköjä pöpeliköitä, mon. ill. pöpelikköihin pöpeliköihin.
Esimerkit
Metsän keskellä oli tiheä pöpelikkö.
Hänen oli vaikea kulkea pimeässä pöpelikössä.
Lapsuudessa leikimme aina pöpelikössä piilosta.
Etymologia
Johdettu sanasta 'pöppelö', joka on vanhahtava sana tiheälle metsälle.
Käännökset
| englanti |
puhekieltä thicket, copse |
| ranska | fourré (m), maquis (m) |
| saksa | Dickicht, Gebüsch, Gestrüpp, Buschwerk |
| unkari | bozót |
| italia | boscaglia (f), fratta (f), macchia (f), boschetto (m), roveto (m), ammasso (m) |
| puola | zarośla |
| romania | tufiș, subarboret, pădurice (f), crâng, arboret, desiș |
| venäjä | ча́ща (f), заросль, за́росли (f)-p |
| ruotsi | snår |
Riimisanakirja
pöpelikkö rimmaa näiden kanssa:
sielikkö, nelikkö, sepelikkö, kynttelikkö, sähkökynttelikkö, päällikkö, kansliapäällikkö, kasakkapäällikkö, satamapäällikkö
Läheisiä sanoja
pönäkkyys, pönäkkä, pönäköityä, pöpelikkö, pöperö, pöpi