raakakivi

substantiivi

  1. Prosessoimaton kivi, joka ei ole vielä hiottu tai muotoiltu.

    Löysin rannasta kauniin raakakiven.
Taivutus

yks. nom. raakakivi, yks. gen. raakakiven, yks. part. raakakiveä, yks. ill. raakakiveen, mon. gen. raakakivien, mon. part. raakakiviä, mon. ill. raakakiviin.

Synonyymisanakirja

raakakivi

  1. jalostamaton kivi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Löysin metsästä suuren raakakiven.
Raakakiven pinta oli rosoinen ja karhea.
Muinaiset taiteilijat käyttivät raakakiveä veistoksissa.

Etymologia

raaka + kivi

Riimisanakirja

raakakivi rimmaa näiden kanssa:

hohkakivi, hiekkakivi, nurkkakivi

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

raaka-ainevarat, raakakahvi, raakakakku, raakakivi, raakakopio, raakakuitu

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro