raape

substantiivi

1. Raapaisun aiheuttama jälki tai naarmu.

   Löysin pöydän pinnasta uuden raapimajäljen, eli raapeen.

Taivutus

yks. nom. raape, yks. gen. raappeen, yks. part. raapetta, yks. ill. raappeeseen, mon. gen. raappeiden raappeitten, mon. part. raappeita, mon. ill. raappeisiin raappeihin.

Synonyymisanakirja

raape

1. viiru, jälki.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Raape sormessa ei vaatinut laastaria.
Näin raapeen hänen kasvojensa oikealla puolella.
Joogamatossa oli pieni raape.

Käännökset

Riimisanakirja

raape rimmaa näiden kanssa:

ape, lape, katonlape, grape

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

raapaisu, raapaisupinta, raapata, raape, raapekumi, raapia