radiolähetin
substantiivi
-
Laite, joka lähettää signaaleja radiotaajuuksilla.
Radiolähetin on olennainen osa radiotoimintaa.
Taivutus
yks. nom. radiolähetin, yks. gen. radiolähettimen, yks. part. radiolähetintä, yks. ill. radiolähettimeen, mon. gen. radiolähettimien radiolähetinten, mon. part. radiolähettimiä, mon. ill. radiolähettimiin.
Esimerkit
Radiolähetin varmistaa signaalin jakautumisen.
Radiolähettimen asennus vaatii asiantuntemusta.
Hän on erikoistunut radiolähettimien huoltoon.
Käännökset
| englanti |
transmitter radio transmitter wireless |
| ranska | transmetteur (m) |
| saksa | Sendegerät, Sendeanlage (f), Rundfunksender (m), Radiosender (m), Funksender (m), Funkgerät |
| kreikka | πομπός (m), αναμεταδότης (m), ραδιόφωνο |
| puola | nadajnik (m), radio, radionadajnik, radiostacja |
| venäjä | переда́тчик (m), ра́дио, радиопереда́тчик (m), ра́ция (f), радиоста́нция (f) |
Riimisanakirja
radiolähetin rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Liittyvät sanat
radiolaite, radioasema, RF-tunnistusLäheisiä sanoja
radiologia, radioluotain, radiolyysi, radiolähetin, radiolähetys, radiomainonta