rakennuskielto
substantiivi
-
Rajoitus, joka estää rakentamisen tietyllä alueella tai aikana.
Alueella on voimassa rakennuskielto, kunnes tarkemmat suunnitelmat on hyväksytty.
Taivutus
yks. nom. rakennuskielto, yks. gen. rakennuskiellon, yks. part. rakennuskieltoa, yks. ill. rakennuskieltoon, mon. gen. rakennuskieltojen, mon. part. rakennuskieltoja, mon. ill. rakennuskieltoihin.
Esimerkit
Alueelle on asetettu rakennuskielto.
Rakennuskielto voidaan purkaa kaavoituksen päätyttyä.
Rakennuskiellon aikana ei saa aloittaa uusia rakennushankkeita.
Etymologia
rakennus + kielto; 'rakennus' tarkoittaa rakentamista ja 'kielto' tarkoittaa estoa tai rajoitusta
Käännökset
Riimisanakirja
rakennuskielto rimmaa näiden kanssa:
kielto, virkakielto, lomakielto, toimenpidekielto, ydinkoekielto, pelikielto, vientikielto, uintikielto, pysäköintikielto, tuontikielto
Läheisiä sanoja
rakennuskanta, rakennuskelpoinen, rakennuskeramiikka, rakennuskielto, rakennuskivi, rakennuskompleksi