rantakala
substantiivi
-
vesistön rannalta pyydetty kala.
Rantakalan maku oli tuore ja maukas.
Taivutus
yks. nom. rantakala, yks. gen. rantakalan, yks. part. rantakalaa, yks. ill. rantakalaan, mon. gen. rantakalojen rantakalain, mon. part. rantakaloja, mon. ill. rantakaloihin.
Esimerkit
Rantakala uiskenteli matalassa vedessä.
Hän kalasti rantakaloja illalliseksi.
Rantakaloilla oli kauniit värit.
Käännökset
Läheisiä sanoja
rantakaava, rantakahvila, rantakaislikko, rantakala, rantakallio, rantakana