rantaremmi
substantiivi
-
hihna tai nauha, joka kiinnittää jotain rannalla.
Laukku pysyi hyvin paikoillaan rantaremmillä kiinnitettynä.
Taivutus
yks. nom. rantaremmi, yks. gen. rantaremmin, yks. part. rantaremmiä, yks. ill. rantaremmiin, mon. gen. rantaremmien, mon. part. rantaremmejä, mon. ill. rantaremmeihin.
Esimerkit
Rantaremmi oli kätevä koiralle.
Hän kiinnitti rantaremmin koiran kaulapantaan.
Rantaremmi piti koiran turvassa vedessä.
Käännökset
Läheisiä sanoja
rantapatja, rantapenger, rantapuku, rantaremmi, rantarosvo, rantaruotsalainen