rasahtelu

substantiivi

1. kevyiden, katkeavien äänien toistuva sarja

   Metsässä kuului oksien rasahtelua.

Taivutus

yks. nom. rasahtelu, yks. gen. rasahtelun, yks. part. rasahtelua, yks. ill. rasahteluun, mon. gen. rasahtelujen rasahteluiden rasahteluitten, mon. part. rasahteluja rasahteluita, mon. ill. rasahteluihin.

Esimerkit

Kylmä sää aiheutti puun rasahtelua.
Vanhassa talossa kuului jatkuvaa rasahtelua.
Lumen paino sai oksat rasahteluun.

Käännökset

Riimisanakirja

rasahtelu rimmaa näiden kanssa:

suhahtelu, kajahtelu, huojahtelu, horjahtelu, tuikahtelu, vilkahtelu, torkahtelu, poukahtelu, ailahtelu, heilahtelu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rasahdella, rasahdus, rasahtaa, rasahtelu, rasavilli, rasi