rihma

substantiivi

  1. ohut tai kapea säie tai juova materiaalissa

    Hän sitoi paketit yhteen rihmalla.
Taivutus

yks. nom. rihma, yks. gen. rihman, yks. part. rihmaa, yks. ill. rihmaan, mon. gen. rihmojen rihmain, mon. part. rihmoja, mon. ill. rihmoihin.

Synonyymisanakirja

rihma

  1. lanka.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Verkko oli täynnä rihmaa.
Luonto loi kauniin rihmaverkoston.
Hän käytti rihmaa korujen tekemiseen.

Etymologia

risma, baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi); sukulaissanat viro rihm (strap), liettua risimas. Englanniksi thread

Riimisanakirja

rihma rimmaa näiden kanssa:

leukarihma, sienirihma, alkeisrihma

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

rihma-aine, fibriini, kiharaan, kiharassa

Läheisiä sanoja

rihla, rihlata, rihlaus, rihma, rihma-aine, rihmakala

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro