riipus

substantiivi

  1. Koristeellinen esine, joka riippuu ketjusta tai narusta, ja jota käytetään usein kaulaketjun tai koruissa.

    Hän sai syntymäpäivälahjaksi kauniin riipuksen, jossa oli hänen nimikirjaimensa.
Taivutus

yks. nom. riipus, yks. gen. riipuksen, yks. part. riipusta, yks. ill. riipukseen, mon. gen. riipusten riipuksien, mon. part. riipuksia, mon. ill. riipuksiin.

Synonyymisanakirja

riipus

  1. riipuskoru.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Riipus on koru, joka on suunniteltu ripustettavaksi ketjuun, naruun tai johonkin muuhun kiinnitysvälineeseen. Riipuksia valmistetaan monista eri materiaaleista, kuten metallista, puusta, lasista ja kivistä, ja ne voivat olla koristeellisia, symbolisia tai toiminnallisia. Riipuksia käytetään usein ilmaisemaan henkilökohtaisia mieltymyksiä, uskomuksia tai muistoja. Esimerkiksi monet kultaketjun riipukset voivat sisältää perhesiteitä, kuten lasten tai vanhempien kuvia, tai ne voivat olla amuletteja, jotka tarjoavat suojaa tai onnea. Riipusten muotoilu ja merkitys vaihtelevat kulttuurien ja aikakausien mukaan.

Esimerkit

Hän osti kauniin riipuksen koruliikkeestä.
Riipus kimalteli auringossa.
Tämä riipus muistuttaa minua lomastamme.

Riimisanakirja

riipus rimmaa näiden kanssa:

kaulariipus

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

killutin, heijastin

Läheisiä sanoja

riipuksiin, riipuksissa, riipunta, riipus, riipuskoru, riipustaa

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro