riivattu

adjektiivi

  1. Joka on riivattu tai kiusattu.

    Talo oli usein riivatun kaltainen ja pelottava.
Taivutus

yks. nom. riivattu, yks. gen. riivatun, yks. part. riivattua, yks. ill. riivattuun, mon. gen. riivattujen, mon. part. riivattuja, mon. ill. riivattuihin.

Synonyymisanakirja

riivattu

  1. jkn vallassa oleva, jkn vallassa, hurjana raivosta, villi, suunniltaan raivosta, pahojen henkien riivaama, hullu, sekopäinen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Tuo talo on riivattu.
Riivattu mies munkikenneluksessa herätti levottomuutta.
Tapaus tuntui täysin riivatulta.

Etymologia

Johdettu verbistä 'riivata' partisiipin muodossa, tarkoittaa ahdistunutta tai kirottua.

Sitaatit

  • "Kuin jokin riivattu demoni!"

Riimisanakirja

riivattu rimmaa näiden kanssa:

vattu, puutarhavattu, halvattu

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kirottu

Läheisiä sanoja

riiuu, riivaaja, riivata, riivattu, riivatunmoinen, riivatusti

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro