riiviö
substantiivi
-
Tahallaan muita häiritsevä tai kiusaava henkilö.
Naapurin lapset olivat tunnettuja riiviöitä.
Taivutus
yks. nom. riiviö, yks. gen. riiviön, yks. part. riiviötä, yks. ill. riiviöön, mon. gen. riiviöiden riiviöitten, mon. part. riiviöitä, mon. ill. riiviöihin.
Synonyymisanakirja
riiviö
-
viikari, veijari, veitikka, lurjus, vintiö, kujeilija, hulivili, pikkupiru, ilkimys, kauhukakara, kakara, ryökäle.
Esimerkit
Lapsi käyttäytyi kuin riiviö.
Riiviö sai kaikki hermostumaan.
Minulla on pieni riiviö kotona.
Etymologia
Johdettu verbistä 'riivata', tarkoittaa pahantekijää tai häirikköä.
Käännökset
| englanti |
holy terror perisher imp wretch |
| ranska | galopin (m), morpion (m), fripouille (f), canaille (f), crapule (f), coquin (m), espiègle |
| saksa | Schlingel (m), Bengel (m), Strolch (m), Frechdachs (m), Bösewicht (m), Lümmel (m), Übeltäter (m), Strauchdieb (m), Racker (m), Störenfried (m), Unruhestifter (m), Rowdy (m), Schläger (m), Aufrührer (m), Anstifter (m) |
| venäjä | шалу́н (m), пострелёнок (m), чертёнок (m), бесёнок (m), дьяволёнок (m), него́дник (m), него́дница (f), плут (m), плуто́вка (f), шельме́ц (m), ше́льма (m) (f), шалу́нья (f), баловни́к (m), баловни́ца (f), прока́зник (m), прока́зница (f), озорни́к (m) |
| unkari | huncut, bajkeverő |
| italia | briccone (m), canaglia (f), manigoldo (m), malandrino, birbone |
| latina | furcifer |
| puola | łajdak (m), łotr (m), szubrawiec (m), urwis (m), łobuz (m), łobuziak (m) |
| romania | mișel, ticălos |
| ruotsi | lymmel, rackare, slyngel, odåga, buse, bråkstake, bråkmakare |
| kreikka | διαβολάκι, άτακτος (m), σκανδαλιάρης (m), τέρας |
Liittyvät sanat
vintiö, ilkimys, ryökäleLäheisiä sanoja
riivatunmoinen, riivatusti, riivinrauta, riiviö, rikas, rikasilmeinen