rikkouma

substantiivi

1. jotakin, joka on mennyt rikki tai murtunut

   Puhelimessa on näytössä rikkouma.

Taivutus

yks. nom. rikkouma, yks. gen. rikkouman, yks. part. rikkoumaa, yks. ill. rikkoumaan, mon. gen. rikkoumien rikkoumain, mon. part. rikkoumia, mon. ill. rikkoumiin.

Synonyymisanakirja

rikkouma

1. halkeama, murtuma.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Löysin seinästä pienen rikkouman.
Puhelimen näyttöön tuli rikkouma.
Lasissa oli selvä rikkouma.

Käännökset

Riimisanakirja

rikkouma rimmaa näiden kanssa:

kokouma

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rikkomus, rikkonainen, rikkoontua, rikkouma, rikkoutua, rikkoutuma