rikostutkija

substantiivi

  1. henkilö, joka tutkii rikoksia

    Rikostutkija keräsi todisteita paikalta.
Taivutus

yks. nom. rikostutkija, yks. gen. rikostutkijan, yks. part. rikostutkijaa, yks. ill. rikostutkijaan, mon. gen. rikostutkijoiden rikostutkijoitten rikostutkijain, mon. part. rikostutkijoita, mon. ill. rikostutkijoihin.

Synonyymisanakirja

rikostutkija

  1. kriminalisti, kriminologi, etsivä, dekkari.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kokenut rikostutkija johti tutkimusta.
Hän unelmoi ammatista rikostutkijana.
Rikostutkijalla on tärkeä rooli.

Etymologia

Koostuu sanoista 'rikos' ja 'tutkija', tarkoittaen henkilöä, joka tutkii rikoksia.

Riimisanakirja

rikostutkija rimmaa näiden kanssa:

tutkija, rauhantutkija, käsialantutkija, kansanrunoudentutkija, tulevaisuudentutkija, kirjallisuudentutkija, kansanperinteentutkija, murteentutkija, kielentutkija, tyylintutkija

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

tutkija

Läheisiä sanoja

rikossyyte, rikostilasto, rikostoveri, rikostutkija, rikostutkimus, rikostutkimusoppi

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro