rinki
substantiivi
-
Pyöreä ryhmä ihmisiä tai esineitä, tai urheilukäsite.
He muodostivat ringin leikin aikana.
Taivutus
yks. nom. rinki, yks. gen. ringin, yks. part. rinkiä, yks. ill. rinkiin, mon. gen. rinkien, mon. part. rinkejä, mon. ill. rinkeihin.
Synonyymisanakirja
rinki
-
jengi, joukkio, sakki, lauma, joukko, katujengi.
Esimerkit
He muodostivat ringin nuotion ympärille.
Rinkiin liittyi yhä enemmän ihmisiä.
Ringissä laulettiin vanhoja kansanlauluja.
Etymologia
peräisin ruotsin sanasta 'ring', joka tarkoittaa ympyrää tai rengasta
Käännökset
Riimisanakirja
rinki rimmaa näiden kanssa:
lejeerinki, hopealejeerinki, hellanrinki, kiekkorinki, lantrinki
Liittyvät sanat
kehä