rintamus

substantiivi

  1. Rinnan etuosa tai etupuoli sekä yläruumis.

    Hän kantoi ylpeänä mitalia rintamuksellaan.
Taivutus

yks. nom. rintamus, yks. gen. rintamuksen, yks. part. rintamusta, yks. ill. rintamukseen, mon. gen. rintamusten rintamuksien, mon. part. rintamuksia, mon. ill. rintamuksiin.

Synonyymisanakirja

rintamus

  1. rintakehä, rintakehä, rintapieli.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Urheilijan rintamus oli leveä.
Talvitakin rintamus oli koristeltu.
Rintamus suojasi kylmältä tuulelta.

Etymologia

Alkuperä sanasta 'rinta', tarkoittaen etuosaa tai etupuolta.

Riimisanakirja

rintamus rimmaa näiden kanssa:

anteeksiantamus, kantamus

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

etumus, rynnäs, rinnus

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro