ripellys
substantiivi
-
Sekava tai epäselvä jälki, erityisesti kirjoituksesta.
Hänen käsinkirjoituksensa oli ripellystä, josta ei saanut selvää.
Taivutus
yks. nom. ripellys, yks. gen. ripellyksen, yks. part. ripellystä, yks. ill. ripellykseen, mon. gen. ripellysten ripellyksien, mon. part. ripellyksiä, mon. ill. ripellyksiin.
Esimerkit
Pihalta kuului outoa ripellystä.
Ripellys seinän takaa häiritsi unta.
Yön pimeydessä ripellys oli pelottavaa.
Käännökset