ripinä

substantiivi

1. Hiljainen tai vaimea ääni, joka syntyy jonkin liikkuessa nopeasti tai kuluessaan.

   Lehtien ripinä kuului syksyisenä iltana.

Taivutus

yks. nom. ripinä, yks. gen. ripinän, yks. part. ripinää, yks. ill. ripinään, mon. gen. ripinöiden ripinöitten ripinäin, mon. part. ripinöitä, mon. ill. ripinöihin.

Synonyymisanakirja

ripinä

1. napsunta.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kuulin edes-takaisin kulkevan ripinän.
Ripinä lattialla kuului selvästi.
Takan poken ripinä oli rauhoittava.

Käännökset

Riimisanakirja

ripinä rimmaa näiden kanssa:

kipinä, elonkipinä, toivonkipinä, elämänkipinä, hitsauskipinä, sytytyskipinä, sähkökipinä, sipinä, vipinä

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ripeäotteinen, ripeästi, ripillepääsy, ripinä, ripirinnan, ripistä