risahtelu
substantiivi
-
ääni, joka muistuttaa jatkuvaa tai toistuvaa risahdusta
Purukumi aiheuttaa hermostunutta risahtelua.
Taivutus
yks. nom. risahtelu, yks. gen. risahtelun, yks. part. risahtelua, yks. ill. risahteluun, mon. gen. risahtelujen risahteluiden risahteluitten, mon. part. risahteluja risahteluita, mon. ill. risahteluihin.
Esimerkit
Hiljainen risahtelu täytti huoneen.
Katto risahteli kevyesti.
Etymologia
Johdos sanasta 'risahtaa', tarkoittaa jatkuvaa tai toistuvaa risahtamista.
Käännökset
Riimisanakirja
risahtelu rimmaa näiden kanssa:
suhahtelu, kajahtelu, huojahtelu, horjahtelu, tuikahtelu, vilkahtelu, torkahtelu, poukahtelu, ailahtelu, heilahtelu
Läheisiä sanoja
risahdella, risahdus, risahtaa, risahtelu, risainen, risakas