ristikkorunko
substantiivi
-
Ristikkäisistä osista koostuva rungon rakentamistapa.
Auton korissa oli vahva ristikkorunko.
Taivutus
yks. nom. ristikkorunko, yks. gen. ristikkorungon, yks. part. ristikkorunkoa, yks. ill. ristikkorunkoon, mon. gen. ristikkorunkojen, mon. part. ristikkorunkoja, mon. ill. ristikkorunkoihin.
Esimerkit
Ristikkorunko tuki siltaa vahvasti.
Rakenteen ristikkorunko rakennettiin metallista.
Uusi tilaus vaati erityistä ristikkorunkoa.
Käännökset
Läheisiä sanoja
ristikkoikkuna, ristikkorakenne, ristikkorakenteinen, ristikkorunko, ristikkosilta, ristikkäin