ritsa
substantiivi
-
Jousta muistuttava lasten leikkiväline, jolla ammutaan pieniä esineitä.
Poika ampui kiven ritsoillaan.
Taivutus
yks. nom. ritsa, yks. gen. ritsan, yks. part. ritsaa, yks. ill. ritsaan, mon. gen. ritsojen ritsain, mon. part. ritsoja, mon. ill. ritsoihin.
Esimerkit
Ritsa on hauska lelu.
Hän teki itse ritsoja.
Ritsalla oli helppo ampua pieniä kiviä.
Käännökset
| englanti |
catapult, sling, slingshot |
| ranska | fronde (f) |
| saksa | Schleuder (f), Steinschleuder (f), Zwille (f) |
| kreikka | σφεντόνα (f) |
| unkari | csúzli |
| italia | fionda (f) |
| latina | fustibalus (m) |
| puola | proca (f) |
| venäjä | рога́тка (f) |
| ruotsi | slangbella |
Slangisanakirja
-
ribe
-
huonokuntoinen esine / "autorämä"
-
Ritsa: runoilija Pentti Saaritsa
-
kuminauhapyssy
-
ritsaa: varastaa
-
ritsaa: varastaa (yl rahaa taskusta)
-
ritsari: myymälävaras
-
ritsat: kuminauhapyssy
Sitaatit
"Lapsi on mennyttä, mutta entä ritsa" (Robert Lee, kertoja)"
Läheisiä sanoja
ritinä, ritirinnan, ritistä, ritsa, rituaali, rituaalimurha