rohina
substantiivi
-
Keuhkoissa kuuluva rahiseva tai koriseva ääni, yleensä hengityksen yhteydessä.
Lääkärin vastaanotolla kuului potilaan keuhkoista selkeä rohina.
Taivutus
yks. nom. rohina, yks. gen. rohinan, yks. part. rohinaa, yks. ill. rohinaan, mon. gen. rohinoiden rohinoitten rohinain, mon. part. rohinoita, mon. ill. rohinoihin.
Esimerkit
Kuului hiljaista rohinaa.
Hänen hengityksessään oli rohinaa.
Rohina voimistui yössä.
Käännökset
Läheisiä sanoja
rohdos, rohdoskasvi, rohduksissa, rohina, rohista, rohjake