rompsu

substantiivi

1. Äkkinäinen ja äänekäs liikahdus tai tapahtuma.

   Kissa teki rompsun hypätessään alas pöydältä.

Taivutus

yks. nom. rompsu, yks. gen. rompsun, yks. part. rompsua, yks. ill. rompsuun, mon. gen. rompsujen, mon. part. rompsuja, mon. ill. rompsuihin.

Synonyymisanakirja

rompsu

1. sykerö, kökkö.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän oli vain pieni rompsu lapsena.
Isovanhemmat kutsuivat häntä leikkisästi rompsuksi.
Pikkusisko on perheen rompsu.

Käännökset

Riimisanakirja

rompsu rimmaa näiden kanssa:

rimpsu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rommiviina, rompe, romppu, rompsu, romsku, romu

Keskustelu