rouhe
substantiivi
-
karkeasti jauhettua tai murskattua ainesta, kuten viljaa tai pähkinöitä.
Rouhe tuo mukavaa rakennetta leipätaikinaan.
Taivutus
yks. nom. rouhe, yks. gen. rouheen, yks. part. rouhetta, yks. ill. rouheeseen, mon. gen. rouheiden rouheitten, mon. part. rouheita, mon. ill. rouheisiin rouheihin.
Esimerkit
Leipä oli tehty kauniisti rouheesta.
Rouheinen pinta tekee siitä erityisen herkullisen.
Käytän usein rouhetta lisätäkseni tekstuuria ruokiin.
Käännökset
Riimisanakirja
rouhe rimmaa näiden kanssa:
mantelirouhe, muovirouhe, vaahtomuovirouhe, pähkinärouhe, maapähkinärouhe
Liittyvät sanat
kuorike, puru