rouhin

substantiivi

1. laite, jota käytetään rouhimiseen tai jauhamiseen.

   Rouhin oli vanha, mutta toimi yhä hyvin kovien aineiden jauhamiseen.

Taivutus

yks. nom. rouhin, yks. gen. rouhimen, yks. part. rouhinta, yks. ill. rouhimeen, mon. gen. rouhimien rouhinten, mon. part. rouhimia, mon. ill. rouhimiin.

Synonyymisanakirja

rouhin

1. murskain.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Rouhimen terät olivat tylsymässä.
Hän etsi tehokkaan rouhimen mausteilleen.
Vanha rouhin oli periytynyt isoäidiltä.

Käännökset

Riimisanakirja

rouhin rimmaa näiden kanssa:

jauhin

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rouhesämpylä, rouhia, rouhiintua, rouhin, rouhinta, rouhiutua