rouskahtaa
verbi
-
päästää ääni, joka syntyy jonkin murtuessa tai rikkoutuessa äkillisesti.
Oksa rouskahti poikki, kun lapsi kiipesi puuhun.
Taivutus
yks. nom. rouskahtaa, yks. gen. rouskahdan, yks. part. rouskahti, yks. ill. rouskahtaisi, mon. gen. rouskahtakoon, mon. part. rouskahtanut, mon. ill. rouskahdettiin.
Esimerkit
Omena rouskahti hampaissa.
Keväällä lumi rouskahti jalkojen alla.
Porkkana rouskahtaa mukavasti
Käännökset
Riimisanakirja
rouskahtaa rimmaa näiden kanssa:
keikahtaa, liikahtaa, luikahtaa, puikahtaa, tuikahtaa, pilkahtaa, vilkahtaa, nuokahtaa, torkahtaa, haiskahtaa