rubato
substantiivi
-
musiikin esitystapa, jossa tempo mukautuu tulkinnallisiin tarpeisiin
Pianisti käytti rubatoa tunteellisen efektin saavuttamiseksi.
Taivutus
yks. nom. rubato, yks. gen. rubaton, yks. part. rubatoa, yks. ill. rubatoon, mon. gen. rubatojen, mon. part. rubatoja, mon. ill. rubatoihin.
Esimerkit
Pianisti soitti kappaleen rubatoa käyttäen.
Rubato antaa esitykselle ainutlaatuisen sävyn.
Säveltäjä merkitsi nuotteihin kohdat
Etymologia
Lainasana italiasta, jossa se tarkoittaa ajallisesti vapaata esitystä musiikissa.
Käännökset
| englanti |
rubato
puhekieltä A tempo in which strict timing is relaxed, the music being played near, but not on the beat |
Riimisanakirja
rubato rimmaa näiden kanssa:
kaato, salakaato, kaskenkaato, tuulenkaato, hirvenkaato, karhunkaato, puunkaato, raato, rotanraato
Läheisiä sanoja
rove, rovio, royalty, rubato, rubiini, rubiininpunainen