rujous
substantiivi
-
ruma tai karski olemus
Rujous ei vähentänyt hänen sisäistä kauneuttaan.
Taivutus
yks. nom. rujous, yks. gen. rujouden, yks. part. rujoutta, yks. ill. rujouteen, mon. gen. rujouksien, mon. part. rujouksia, mon. ill. rujouksiin.
Esimerkit
Hänen elämänsä kokemukset toivat esiin rujoutta.
Rujous ei aina tarkoita rumuutta.
On tärkeää nähdä kauneutta rujoudessa.
Käännökset
Läheisiä sanoja
ruissihtijauho, ruisvehnä, rujo, rujous, rukata, rukiinen