runkoääni
substantiivi
-
Ääni, joka kulkee rakenteiden läpi, kuten värähtelyinä.
Kerrostalon runkoäänet voivat joskus häiritä unta.
Taivutus
yks. nom. runkoääni, yks. gen. runkoäänen, yks. part. runkoääntä, yks. ill. runkoääneen, mon. gen. runkoäänten runkoäänien, mon. part. runkoääniä, mon. ill. runkoääniin.
Esimerkit
Runkoääni resonoi talossa.
Naapurista kuului runkoääniä.
Rakenteen muutokset vähensivät runkoääniä.
Käännökset
Riimisanakirja
runkoääni rimmaa näiden kanssa:
ääni, jaa-ääni, varattu-ääni, ylä-ääni, hajaääni, poikaääni, hukkaääni, alaääni, infraääni, soraääni
Läheisiä sanoja
runkosopimus, runkosuunnitelma, runkotie, runkoääni, runnata, runnella