ruokalusikka
substantiivi
-
Lusikka, jota käytetään ruoan syömiseen tai annosteluun.
Ota kastiketta ruokalusikalla.
Taivutus
yks. nom. ruokalusikka, yks. gen. ruokalusikan, yks. part. ruokalusikkaa, yks. ill. ruokalusikkaan, mon. gen. ruokalusikoiden ruokalusikoitten ruokalusikkojen ruokalusikkain, mon. part. ruokalusikoita ruokalusikkoja, mon. ill. ruokalusikkoihin ruokalusikoihin.
Esimerkit
Hänellä oli vaikeuksia syödä keittoa ilman ruokalusikkaa.
Isäni rakensi meille pienen keinun vanhasta ruokalusikasta.
Ruokalusikkaa tarvitaan ruokaa sekoittaessa.
Etymologia
Kaksiosainen sana 'ruoka' ja 'lusikka', joka tarkoittaa isoa lusikkaa pääruoille.
Käännökset
Riimisanakirja
ruokalusikka rimmaa näiden kanssa:
lusikka, hopealusikka, alpakkalusikka, mokkalusikka, jälkiruokalusikka, mittalusikka, teelusikka, kastikelusikka, liemilusikka
Läheisiä sanoja
ruokalippu, ruokalista, ruokalusikallinen, ruokalusikka, ruokamakkara, ruokamenot