ruostua
verbi
-
Korrosoitua, muuttua ruosteiseksi.
Rautaportti oli alkanut ruostua.
Taivutus
yks. nom. ruostua, yks. gen. ruostun, yks. part. ruostui, yks. ill. ruostuisi, mon. gen. ruostukoon, mon. part. ruostunut, mon. ill. ruostuttiin.
Esimerkit
Vanha polkupyörä alkoi ruostua pitkässä sateessa.
On tärkeää suojata teräspinnat ruostumiselta.
Auton runko oli alttiina ruostumaan.
Etymologia
Verbi, joka tarkoittaa metalli pinnan hapettumista; kantasana ruoste.
Käännökset
Läheisiä sanoja
ruostesuojaus, ruostetäplä, ruostevapaa, ruostua, ruostumaton, ruostuttaa