ruskotus
substantiivi
-
Ihon päivettyminen, rusketus.
Kesän ruskotus kesti pitkälle syksyyn.
Taivutus
yks. nom. ruskotus, yks. gen. ruskotuksen, yks. part. ruskotusta, yks. ill. ruskotukseen, mon. gen. ruskotusten ruskotuksien, mon. part. ruskotuksia, mon. ill. ruskotuksiin.
Esimerkit
Rusketuksesta sai tasaisen ruskon.
Pidän kesän tuomasta ruskotuksesta.
Aurinko jätti jälkeensä syvän ruskotuksen.
Käännökset
Liittyvät sanat
rusoLäheisiä sanoja
ruskomaa, ruskosammal, ruskottaa, ruskotus, ruskua, ruskuainen