rustottuma
substantiivi
-
Alue kehossa, jossa on epänormaalisti kehittynyttä rustokudosta.
Lääkäri huomasi polvessa olevan rustottuman.
Taivutus
yks. nom. rustottuma, yks. gen. rustottuman, yks. part. rustottumaa, yks. ill. rustottumaan, mon. gen. rustottumien rustottumain, mon. part. rustottumia, mon. ill. rustottumiin.
Esimerkit
Löysin oven pinnalta pienen rustottuman.
Kun metalli altistuu vedelle
Etymologia
Johdettu 'rusto'-sanasta.
Käännökset
Riimisanakirja
rustottuma rimmaa näiden kanssa:
ihottuma, asfaltti-ihottuma, rakkulaihottuma, vaippaihottuma, lääkeaineihottuma, taiveihottuma, valoihottuma, nokkosihottuma, ulottuma, sierottuma
Läheisiä sanoja
rustokala, rustokudos, rustottua, rustottuma, rustoutua, rutata