ruvettua

verbi

1. Alkaa jonkin tekeminen, erityisesti menneen ajan muotona.

   Ruvettuaan lukemaan hän ei malttanut lopettaa.

Taivutus

yks. nom. ruvettua, yks. gen. ruvetun, yks. part. ruvettui, yks. ill. ruvettuisi, mon. gen. ruvettukoon, mon. part. ruvettunut, mon. ill. ruvetuttiin.

Synonyymisanakirja

ruvettua

1. alettua.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Ruvettuaan lukemaan

Käännökset

Riimisanakirja

ruvettua rimmaa näiden kanssa:

savettua, kuivettua, kovettua, arvettua, turvettua, kasvettua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ruuviura, ruuviviiva, ruveta, ruvettua, ruvettuma, ryhdikkyys