ryhmämatkailu
substantiivi
-
Matkailutapa, jossa matkustetaan ryhmänä.
Ryhmämatkailu on suosittua työpaikan virkistyspäivinä.
Taivutus
yks. nom. ryhmämatkailu, yks. gen. ryhmämatkailun, yks. part. ryhmämatkailua, yks. ill. ryhmämatkailuun, mon. gen. ryhmämatkailujen ryhmämatkailuiden ryhmämatkailuitten, mon. part. ryhmämatkailuja ryhmämatkailuita, mon. ill. ryhmämatkailuihin.
Esimerkit
Ryhmämatkailu on suosittua eläkeläisten keskuudessa.
Ryhmämatkailuun sisältyy usein opastettuja kierroksia.
Ryhmämatkailu tarjoaa turvallisuutta.
Etymologia
Koostuu osista 'ryhmä' (joukko) ja 'matkailu' (matkustaminen huvin vuoksi)
Käännökset
Riimisanakirja
ryhmämatkailu rimmaa näiden kanssa:
matkailu, aikamatkailu, maatilamatkailu, laivamatkailu, karavaanimatkailu, lapsiseksimatkailu, turistimatkailu, talvimatkailu, järvimatkailu, kotimaanmatkailu
Läheisiä sanoja
ryhmälippu, ryhmälähtö, ryhmämatka, ryhmämatkailu, ryhmänjohtaja, ryhmäopetus