rymy
substantiivi
-
meluisa ja metelöivä esiintyminen tai toiminta
Poikien rymy kesti myöhään yöhön.
Taivutus
yks. nom. rymy, yks. gen. rymyn, yks. part. rymyä, yks. ill. rymyyn, mon. gen. rymyjen, mon. part. rymyjä, mon. ill. rymyihin.
Esimerkit
Pojat viettivät päivän metsän siimeksessä rymyten.
Hän oli aina mukana kaupunkilaisrymyissä.
Rymy oli kova
Etymologia
Mahdollisesti vaikuttunut ruotsin sanasta 'rumla', joka tarkoittaa riehata tai remuta.
Käännökset
| englanti |
(rfdef) (inflection of) |
Liittyvät sanat
ryskeLäheisiä sanoja
rymistä, rymistää, rymisyttää, rymy, rymyjuhla, rymytä