ryppy
substantiivi
-
Pieni poimu ihossa tai materiaalissa, erityisesti vanhetessa.
Hänellä oli hymyillessään aavistuksenomaiset rypyt silmäkulmissaan.
Taivutus
yks. nom. ryppy, yks. gen. rypyn, yks. part. ryppyä, yks. ill. ryppyyn, mon. gen. ryppyjen, mon. part. ryppyjä, mon. ill. ryppyihin.
Esimerkit
Ikä tuo mukanaan muutaman ryppy.
Hänen otsassaan näkyi syvä ryppy.
Ryppy lisää ilmettä kasvoihin.
Syvä tyytymättömyyden ja ankaruuden ryppy oli hänellä silmäin välissä
Mutta tätä tuttua ankaruuden ryppyä katsellessani - omituista kyllä - rupesin tuntemaan turvaa
Etymologia
Alkuperältään muinaisgermaanista juurta 'wrippan'.
Käännökset
| englanti |
pucker crease, crinkle, wrinkle |
| saksa | Falte (f), Fältchen, Runzel (f), Bügelfalte (f) |
| ranska | aspérité (f), ride (f), pli (m) |
| kreikka | πτυχή (f), ζάρα (f), ρυτίδα (f) |
| unkari | egyenetlenség, gyűrődés, ránc, redő, barázda, él |
| italia | crepa (f), asperità (f), irregolarità (f), ruga (f), piega (f), grinza (f) |
| puola | zmarszczka (f) |
| venäjä | скла́дка (f), морщи́на (f), морщи́на (f) qualifier esp. on the face, заги́б (m), стре́лка (f) qualifier on the trousers |
| ruotsi | skrynkla, rynka, veck |
| latina | ruga (f) |
Slangisanakirja
-
ryppyviiva: naisen sukuelin
Liittyvät sanat
kure, -otsainen, ruttu, kurenauha