rysähdys
substantiivi
-
Äkillinen ja voimakas ääni, joka syntyy esineen romahtaessa tai putoessa
Kuului kova rysähdys, kun puu kaatui.
Taivutus
yks. nom. rysähdys, yks. gen. rysähdyksen, yks. part. rysähdystä, yks. ill. rysähdykseen, mon. gen. rysähdysten rysähdyksien, mon. part. rysähdyksiä, mon. ill. rysähdyksiin.
Esimerkit
Kuului kova rysähdys.
Rysähdys herätti kaikki.
Mikä tuo rysähdys oli?
Etymologia
Johdettu sanasta 'rysä', tarkoittaa äkillistä ja kovaa ääntä tai tömähdystä;
Käännökset
Riimisanakirja
rysähdys rimmaa näiden kanssa:
hengähdys, leyhähdys, myhähdys, röyhähdys, kähähdys, rähähdys, sähähdys, röhähdys, nyrjähdys, ärjähdys
Liittyvät sanat
rysäysLäheisiä sanoja
rysy, rysä, rysähdellä, rysähdys, rysähtely, rysähtää