rähjä

substantiivi

1. Kulunut tai epäsiisti ihmisen tai esineen tila.

   Hän tuli töihin vanhassa rähjäisessä takissa.

Taivutus

yks. nom. rähjä, yks. gen. rähjän, yks. part. rähjää, yks. ill. rähjään, mon. gen. rähjien rähjäin, mon. part. rähjiä, mon. ill. rähjiin.

Synonyymisanakirja

rähjä

1. rento, rikkaruoho, takka (2), romu, kottero, ränsistynyt.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän näytti aivan rähjältä.
Vanha rähjä seisoi keskellä pihaa.
Rakennus on pelkkä rähjä enää.

Käännökset

Slangisanakirja

• rebuusi: rähjäisesti pukeutunut : Tsiigaa ny itteki, aika rebuusi oot.

• rähjää: haastaa riitaa

• rähjää: telmiä / leikkiä

Riimisanakirja

rähjä rimmaa näiden kanssa:

talorähjä

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rähinöinti, rähinöitsijä, rähistä, rähjä, rähjäinen, rähjätä