räikkä

substantiivi

  1. Hammastettu työkalu, joka mahdollistaa heiluriliikkeen muuttamatta suuntaa.

    Käytin räikkää auton korjaamiseen.
Taivutus

yks. nom. räikkä, yks. gen. räikän, yks. part. räikkää, yks. ill. räikkään, mon. gen. räikkien räikkäin, mon. part. räikkiä, mon. ill. räikkiin.

Synonyymisanakirja

räikkä

  1. torvi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Auton räikkä piti omituisen äänen.
Räikkää käytetään usein teknisissä korjaustöissä.
Hänen korvansa erotti räikkää äänien joukosta.

Etymologia

Tuntemattomasta alkuperästä, mekaaninen väline.

Slangisanakirja

  • räikkää: soida es ovikello : Soita räikkää uudestaam, kyl se on himas.

Riimisanakirja

räikkä rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

räikkäväännin

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu

Jänisräikkä ei ole sama asia kuin räikkä. Jänisräikkäkin pitää rätisevää ääntä, mutta nimensä mukaisesti se on tarkoitettu jänisten (yms. elukoiden) karkottamiseen. Jänisräikkä rätisee kumpaankin suuntaan pyöriessään ja se ei välitä kiertoliikettä esim. kiinnikkeiden avaamista/kiinnitystä varten. Jänisräikkä valmistetaan yleensä puusta. nimetön 23.7.2015